"Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla
taivaan alla. [--] Aika on purkaa ja aika rakentaa" (Saarn. 3)
Kirjoitan tätä blogikirjoitustani jo uudessa kaupungissa.
Lähtö on ollut nopea. Tulin marraskuun puolivälissä valituksi
seurakuntapastorin pestiin toiseen opiskelukaupunkiini, Jyväskylään, ja tänne
olen nyt perheen kanssa muuttanut. Asunto löytyi Laajavuoresta. Viime
viikonloppuna roudasimme velipojan kanssa rojut tänne uuteen kotiin. Ikkunasta
avautuu urbaani maisema, kerrostalojen huoneistojen lukuisat ikkuna, kaukana,
kilometrien päässä loistaa Harjun tornin valo ja siitä vasemmalle välkkyy
vuorotellen kaksi punaista mastovaloa. Asuintalomme takaa levittäytyy metsä,
pienen matkan päässä ovat laskettelurinteet, hiihtoladut ja Kortepohjan
ylioppilaskylän seurakuntakeskus.
Työmatkan olen kerran ajanut: tästä joitain kilometrejä
Palokkaan ja siitä nelostietä pohjoiseen varuskuntapaikkakunnalle. Edessäni on tällä
tietoa puolen vuoden työrupeama Tikkakosken alueseurakunnassa, noin 20
kilometrin päässä nykyisestä kodistamme.
Samalla Alavuden aikakausi on elämässäni tulossa päätökseen.
Kaksi vuotta sitten sain vihkimyksen pappisvirkaan ja ensimmäiseksi
virkapaikakseni Alavuden seurakunnan. Aika on hurahtanut nopeasti. Paljon olen
oppinut uutta ja uusia ihmisiä tavannut. Päällimmäisinä tunteina ovat
kiitollisuus ja haikeus.
Alavus jää muistoihini: sain aloittaa pappeuden polun
vireässä seurakunnassa, jossa asioihin panostetaan ja jossa on motivoitunut,
ahkera henkilöstö ja johto sekä kirkkoon sitoutunut seurakuntaväki. Opin paljon
uutta, paljon korvaamatonta.
Elämässä on kuitenkin tehtävä joskus vaikeitakin päätöksiä.
Vaikka olen viihtynyt Alavudella hyvin, veri vetää idän suuntaan. Jyväskylästä
ei ole enää pitkä matka Itä-Suomen kotiseudulleni. Jyväskylään olen myös
kiintynyt opiskellessani yliopistossa kirjallisuuden tutkintoani. Tämä kaupunki
tuntuu saman aikaisesti sekä turvallisen tutulta että jännittävän
tuntemattomalta. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen tietää yksin Herra.
Häneen tahdon luottaa.
Saarnaajan kirja muistuttaa viisaasti, kuinka kaikilla
asioilla on määräaikansa. On aika saapua ja aika lähteä, aika tulla ja mennä.
Missä olemmekin ja minne menemmekin pyhä, kolmiyhteinen Jumala on meidän
kanssamme. Hän kantaa meitä ja kulkee vierellämme. Pian alkava adventinaika
suuntaa mielemme vastaanottamiseen. Herramme saapuu luoksemme jälleen kerran.
Olimmepa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Australiassa, Sveitsissä, Singaporessa
tai vaikka Thaimaassa, katsokaamme Kristukseen. Hän saapuu luoksemme nöyränä
ratsastaen aasilla, maaten seimessä säteilevänä lapsena. Hän sanoo meille
tänään: Lapseni, luota minuun. Minä olen sinun kanssasi kaikilla teilläsi.
Siunatkoon teitä kaikkivaltias ja
armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Aamen.
Markus Partanen
Kirjoittaja työskenteli Alavuden seurakunnassa toista vuotta
ja jatkaa Kristuksen kirkon hommissa Keski-Suomessa joulukuun alusta alkaen.
Kommentit
Lähetä kommentti