Entä jos?

 

kädet ojentavat perhosia lentoon

Eräänä syyskuun iltapäivänä kirjoittaessani työhakemuksia seurakuntapastoriksi, puhelimeni soi. Alavuden kirkkoherra Jussi soitti ja kyseli kuulumisia. Puhelun päätteeksi työnhakuprosessi lähti liikkeelle ja pyörät pyörimään.

Ja tässä sitä nyt ollaan. Alavudella, seurakunnan virastolla, työhuoneessa, jonka ovenpielessä lukee oma nimeni. Monta kysymysmerkkiä tuon syyskuisen puhelun ja tämän päivän välissä on ollut – ja varmasti tulee jatkossakin olemaan.

Olo on erään biisin sanoin kiitollinen, siunattu, onnellinen. Silti monta kysymystä on käynyt mielessä. Epävarmuuden, monien hoidettavien asioiden ja käytännön järjestelyiden keskellä ajatukset ovat toisinaan kulkeneet rataa: Entä jos piispa ei jostain syystä vihikään minua papiksi? Entä jos juhlavaatteet eivät ehdi tulemaan ajoissa? Entä jos virkatodistus hukkuu postissa? Entä jos auto-, asunto- ja muuttoasiat eivät järjesty? Entä jos en viihdykään Alavudella?

Edellä olevista ajatuksista voi päätellä, että olen toisinaan kova jossittelemaan asioita. Ehkä tunnistat itsesi joissain tilanteissa samasta? Pidemmän päälle jossittelu ja murehtiminen vie kuitenkin paljon ylimääräistä energiaa.

Minua on konkreettisesti auttanut perinteinen asioiden listaaminen ylös. Tein itselleni Excel-taulukon, johon eri välilehdille kirjasin kaiken, mitä pappisvihkimystä, muuttoa ja autoa varten täytyy hoitaa. Kirjasin ylös myös sen, milloin mikäkin asia olisi hyvä tehdä ja milloin on ehdoton deadline asian hoitamiselle. Taulukko auttoi konkretisoimaan sen, mitä kaikkea on käytännössä tehtävä. Kanssamurehtijoille voin suositella samaa. Myös eräänlainen huolihetken pitäminen on rauhoittanut mieltä. Sen idea on juurikin kirjoittaa ylös asiat, jotka mietityttävät ja käyttää rajattu aika asioiden ratkaisujen pohtimiseen. (katso huolihetkestä lisää täältä https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/12/Ohje_5.pdf).

Vaihtoehtoisena ajatuksena negatiiviselle jossittelulle ja asioiden vatvomiselle olen alkanut esittämään ajatusta Mitä jos kaikki meneekin hyvin? Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Uskon myös, että voimme luottaa kaikki murheemme ja jossittelumme kaikkivaltiaan, armollisen ja rakastavan Jumalan käsiin.

Entä jos kaikki menee juuri niin kuin on tarkoitettu?


Ellen Kiviharju

seurakuntapastori

Kommentit