Rikospaikalla

Pidimme kauan toivottua ja odotettua rippileiriä hiihtolomalla. Rippikoulu on monipuolinen leiri, jossa harjoitellaan itsenäistymisen taitoja ja vietetään aikaa perimmäisten kysymysten äärellä. Osa on ensimmäistä kertaa pois kotoa kokonaisen viikon ja tilanne saattaa jännittää. Opettelemme viikon aikana siivoamista ja omasta kämpästä huolehtimista, toisten huomioon ottamista ja ihmissuhdetaitoja. Mietimme myös ihmisen perimmäisiä kysymyksiä: Mistä kaikki on tullut? Mikä on minun roolini maailmassa? Mitä on kuoleman jälkeen? Rippikoulu haastaa nuoren pohtimaan ja punnitsemaan omia ajatuksiaan näihin teemoihin liittyen. 

Rippikoulu on myös paikka kysymyksille. Koska me työntekijät puhumme nuorille uskosta, usein nuoria kiinnostaa se, uskommeko me sitä, mitä opetamme ja miksi. Miksi uskomme enemmän tai vähemmän johonkin, mitä kukaan ei ole nähnyt? Puhun siis nyt Jumalasta.

Uskon, että vaikka Jumalasta ei voi saada todistetta (proof), koska Jumala ei koostu osista tai kappaleista, voimme saada hänestä todisteita (evidence). Mitä tarkoitan tällä? Annan esimerkin. Kun saavun jonkin kaupan pihaan ja näen, että ikkuna on rikottu ja poliiseja pihassa, niin mikä on ensi reaktioni? Onko se se, että rikollista ei ole olemassa eikä rikosta ole tapahtunut, koska kukaan ei ole nähnyt tai kuullut mitään? Vai onko se se, että rikollinen on todennäköisesti käynyt yön pimeydessä, rikkonut ikkunan ja vienyt jotain kaupasta? Kumman sinä valitsisit?

Samoin me näemme tämän maailman ympärillämme ja tiedämme sen toiminnasta ja historiasta jotain. Voimme sen perusteella pohtia, mikä voisi olla syy sen olemassaololle ja siihen, että on päädytty tähän pisteeseen? Mihin suuntaan evidenssit eli todistusaineistot meitä vievät?

Kristinusko väittää, että kaikella, mikä alkaa olemaan, on jokin syy ja tämä syy on Luoja. Aika, tila ja materia ovat saaneet alkunsa jossakin alkuhetkessä. Ne eivät ole ikuisia. Koska ne eivät ole aina olleet olemassa ja niillä on alkuhetki, ne eivät voi olla itse itsensä syy. Vai voisitko sinä nostaa itsesi rinnuksista ilmaan, jos oikein kovasti yrittäisit? Aivan, et voi olla itse syy siihen, että olet nostettu rinnuksista ilmaan, jonkin ulkopuolisen on nostettava sinut. Samoin kuin et voi olla syy oman äitisi olemassaoloon. Et voi synnyttää henkilöä, joka on syy omalle syntymällesi. Se on mahdotonta.

Tästä kaikesta voimme päätellä, että syy maailman olemassaololle on jokin ”asia”, joka on ajaton (ajan ulkopuolella), ääretön (tilan ulkopuolella) ja aineeton (materian ulkopuolella). Mikä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen näistä? Mikä voisi olla tällainen ”asia”? Kristinuskon Luoja on ajaton, ääretön ja aineeton. Tähän lopputulokseen ei päästy Raamatun jakeilla tai jonkin hengellisen saarnan vaikutuksesta vaan puhtaasti päättelemällä, mikä parhaiten selittää todellisuutta.

Joku voi tosin sanoa, ettei Jumala ole mikään selitys, vaan syyn on oltava luonnontieteellinen.Jos tämä on totta, niin mikä sitten on selitys? Jos ajan, tilan ja materian syy ei voi olla niissä itsessään, miten ne ovat sitten saaneet alkunsa? Olen itse kysynyt tätä joskus ja olen saanut vastaukseksi: en tiedä. Olisiko mielestäsi tällainen rikostutkija pätevä, joka rikospaikalle tullessa sanoisi: ”Joo, ikkunat ovat rikki ja tavaraa on viety, mutta en tiedä syyllistä, koska en ollut paikalla näkemässä. Sen tiedän kuitenkin, ettei tuon toisen rikostutkijan päätelmä syyllisestä ole totta, vaikken itse pysty esittää parempaakaan.”

Juho Loukasmäki

Nuorisotyönohjaaja